Ihmiset ovat siirtyneet vuonna 2020-luvulla jakamaan tietoa ja kommunikoimaan puhelimien ja älylaitteiden kautta. Halusimme tutkia asiaa tarkemmin ja saada näkemyksiä, miten asia nähdään suomalaisen urheilun parissa ja löytyykö palloilulajeissa eroavaisuuksia lajien välillä.

Tarkastellessamme maailmaa viime vuosituhannen lopulla, tuntui 2020-vuosikymmen olevan kaukaisuudessa. Ajatukset maailman kehittymisestä 20-vuodessa vaihtelivat suuresti. Nyt kun tarkastelemme asiaa voimme todeta, että digitaalisuus on tullut jäädäkseen, helpottamaan monen ihmisen arkea, niin työssä, kuin vapaa-ajalla. Tutkimuksien mukaan 97% Z-sukupolvesta omistaa älypuhelimen ja heistä 95% käyttää sosiaalisen median alustoja tai viestivät appien kautta. (Lähde: The Youth of the Nations: Global Trends Among Gen Z – An analysis conducted by GlobalWebIndex and Snap Inc​)

Jokaiselle on varmastikin piirtynyt valmentajista mieleen ruskea nahkasalkku,joka pitää sisällään kaiken oleellisen tiedon – vihkon jonne on taltioitu arvokkaimmat pelitaktiikat, harjoituksissa tehtävät piirretyt drillit, urheilijoiden henkilökohtaiset tavoitteet ja muut tärkeät asiat. Onko tilanne muuttunut ja onko urheilun parissa valmiutta muutokselle muun maailman tapaan – tämän halusimme selvittää.

Tilaa tutkimuksen loppuraportti alta:

Tilaa tutkimus tästä

Toteutimme tutkimuksen kyselytutkimuksena ja sen toteutti Pro Growth Consulting Oy. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa, kuinka valmentamisessa ja valmentamisen johtamisessa käytetään avuksi nykyaikaisia digitaalisia työkaluja. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksen marraskuussa 2021. Kyselytutkimuksen kohteena olivat Suomen suurimpien palloilulajien seurat. Vastaajalistalle oli kerätty 250 jalkapalloseurojen, 160 jääkiekkoseurojen ja 120 salibandyseurojen valmentajia sekä seuratoimijoita. Tutkimuksen tiedot ja kyselylinkki lähetettiin sähköpostitse yhteensä 7 588 palloilulajien seuratoimijoille.

Tuloksista nousivat erityisesti esille, kuinka haastava resurssipula palloilulajeissa on valmentajien ajankäytön, osaamisen ja työntekijöiden riittävyyden suhteen. Tämä heijastaa valmennuksen suunnitelmallisuuden puutteeseen. Digitaalisten valmennusalustojen käyttö vaihtelee eri seuroissa ja myös lajeissa voimakkaasti, mutta sovellusten käytettävyyden tarpeet ovat pitkälti yhteneviä.

Alla poimintoja tutkimuksesta: